Aktuelt - Ajankohtaista

VÅRE VERDIFULLE GRENSEVASSDRAG

Der vassdrag og vannressurser deles mellom to eller flere land, deler man også de samme truslene mot miljøet. I det Interreg Aurora-finansierte prosjektet «Our Precious Transboundary Waters – Våre verdifulle grensevassdrag» er målet å samarbeide og bidra til å løse utvalgte felles utfordringer i vannregionene Pasvik, Neiden og Tana. Ved å kombinere informasjon og kunnskap fra både den finske og den norske delen av grensevassdragene, oppnår vi et felles og mer helhetlig bilde av endringene som skjer her.

I dette prosjektet vil vi:

• studere og dokumentere tilstanden i vannmiljøet i Pasvikelva, etter stenging av den forurensende smeltevirksomheten på russisk side, i desember 2020 - basert på metoder som er harmonisert i tidligere prosjekter.
• utvikle moderne genetiske metoder for å øke vår forståelse av de langsiktige menneskeskapte effektene på storørretbestanden i Pasvik-Enare området, samt bidra til grenseoverskridende bevaring og kunnskapsbasert forvaltning av storørretbestander i regionen.
• fremskaffe ny kunnskap om status til Neidenlaksen og lage en felles laksedatabase for Neidenvassdraget.
• utarbeide felles norsk-finske planer for å hindre spredning av lakseparasitten Gyrodactylus salaris til Tana- og Neiden-elvene, samt utvikle og teste et påvisningssystem for G. salaris med hjelp av miljøDNA (eDNA).

Gjennom prosjektsamarbeidet øker vi bevisstheten om miljøtilstanden i våre felles grensevassdrag. Vi styrker også det grenseoverskridende samspillet mellom kommuner, vitenskapelige institusjoner og statlige myndigheter i Norge og Finland. Prosjektet er utviklet etter anbefalinger fra Den norsk-finske grensevassdragskommisjonen.

 

ARVOKAAT RAJAVESISTÖMME

Kun vesistöjä ja vesivaroja jaetaan kahden tai useamman maan kesken, myös ympäristöuhat ovat yhteisiä. Interreg Auroran rahoittamassa hankkeessa "Our Precious Transboundary Waters - Meidän arvokkaat rajavesistömme" tavoitteena on tehdä yhteistyötä ja ratkaista valittuja yhteisiä haasteita Paatsjoen, Näätämöjoen ja Tenojoen vesistöalueilla. Yhdistämällä tietoja ja osaamista Norjasta ja  Suomesta, saamme kokonaikuvan täällä tapahtuvista muutoksista.

Tässä hankkeessa:

• tutkimme ja dokumentoimme Paatsjoen vesiympäristön tilaa, Venäjän puolella sijaitsevan, ympäristöä kuormittavan sulaton sulkemisen jälkeen joulukuussa 2020 - aiempien hankkeiden yhteisten menetelmien avulla.
• kehitämme nykyaikaisia ​​geneettisiä menetelmiä syventääksemme ymmärrystämme pitkän aikavälin ihmisen aiheuttamista vaikutuksista Paatsjoki-Inarijärven alueen taimenkantoihin, sekä edistämme rajat ylittävää taimenkantojen suojelua ja tietoon perustuvaa hoitoa alueella.
• saamme uutta tietoa Näätämöjoen lohen tilasta ja luomme yhteistä lohitietokanta vesistöaluelle.
• valmistamme​​ yhteisiä norjalais-suomalaisia suunnitelmia Gyrodactylus salaris -lohiloisen leviämisen estämiseksi Tenojokeen ja Näätämöjokeen, sekä kehitämme G. salariksen tunnistusjärjestelmää hyödyntäen ympäristö-DNA -menetelmää (eDNA).

Hankeyhteistyöllä lisäämme tietoisuutta yhteisten rajavesistöjen ympäristön tilasta. Vahvistamme myös rajat ylittävää vuorovaikutusta kuntien, tutkimuslaitosten ja valtion viranomaisten välillä Norjassa ja Suomessa. Hanke on saanut alkunsa Suomalais-norjalaisen rajavesistökomission suosituksista.

 

MIN MÁVSSOLAŠ RÁDJAČÁZÁDAGAT

Doppe gos čázádagat ja čáhceresurssat juhkkojuvvojit guovtti dahje eanet riikkaid gaskii, doppe maiddái juogadit seamma birasáitagiid. Interrega Aurora-ruhtaduvvon prošeavttas «Our Precious Transboundary Waters – Våre verdifulle grensevassdrag» lea ulbmil ovttasbargat ja leat mielde čoavdimin dihto oktasaš hástalusaid čáhceregiovnnain Báhčaveajis, Njávdámis ja Deanus. Go ovttasta dieđuid ja máhtuid sihke suoma ja norgga bealde rádjačázádagain, de mii olahat oktasaš ja ollislat gova rievdadusain mat dáhpáhuvvet dáppe.

Dán prošeavttas mii áigut:

• guorahallat ja duođaštit čáhcebirrasa dili Báhčaveaijogas, maŋŋá go nuoskkideaddji šolgenfabrihkka ruošša bealde giddejuvvui 2020 juovlamánus, metodaid vuođul mat leat heivehuvvon ovddeš prošeavttain.
• ovdánahttit ođđaáigásaš genehtalaš metodaid nannet min áddejumi guhkesáigge olbmodahkan váikkuhusaid stuorradápmotmáddodahkii Báhčaveaji–Anára guovllus, ja leat mielde regiovnna stuorradápmotmáddodagaid rádjarasttildeaddji gáhttemis ja máhttovuđot hálddašeamis.
• háhkat ođđa máhtu Njávdán-luosa stáhtusa birra ja ráhkadit oktasaš luossadiehtovuođu Njávdánčázádahkii.
• ráhkadit oktasaš norgga-suoma plánaid mo hehttet luossaparasihta Gyrodactylus salaris leavvamis Detnui ja Njávdámjohkii, ja ovdánahttit ja iskat duođaštanvuogádaga G. salarisii biras-DNA (eDNA) vehkiin.

Prošeaktaovttasbarggu bokte mii loktet diđolašvuođa min oktasaš rádjačázádagaid birasdillái. Mii nannet maiddái rádjarasttildeaddji ovttasdoaibmama gaskal gielddaid, dieđalaš ásahusaid ja stáhtalaš eiseválddiid Norggas ja Suomas. Prošeakta lea álggahuvvon Norgga-suoma rádjačázádatkommišuvnna ávžžuhusaid vuođul.