Pasvik - Paatsjoki - Báhčaveadji

Pasvikvassdraget utgjør 112 km grense mellom Norge og Russland og renner fra Finland nordøst gjennom Pasvikdalen og munner ut i Bøkfjorden.

Pasvikvassdraget renner fra Enaresjøen i Finland og nordøst gjennom den frodige Pasvikdalen og munner ut i Bøkfjorden. Pasvikelva utgjør 112 km grense mellom Norge og Russland. Nedbørsfeltet er 18 344 km2, hvorav mesteparten 70 % ligger i Finland, 25 % i Russland og siste 5 % i Norge. Det er fem russiske og to norske vannkraftverk langs Pasvikelva. Kraftstasjonene ble bygget etter 2. verdenskrig. Vannkraftreguleringene endret elvens karakter til å bli mer stilleflytende, med innvirkning igjen på fiskens vandringsveier og fiskersamfunnenes sammensetning. Elva er også påvirket av forurensing fra nikkelindustrien på russisk side.

Grense Jakobselv

Nedbørsfeltet til Grense Jakobselv er ca. 240 km2. Elva munner ut i Varangerfjorden og danner deler av den norsk-russiske grensa. Elva er også påvirket av forurensing fra russisk nikkelindustri. Grense Jakobselv er ikke en del Den norsk-finske grensevassdragskommisjonens mandatområde, men tilhører Pasvikvannområde og er en del av det norsk-finske vannområdet.  

 

Paatsjoki muodostaa 112 km Norjan ja Venäjän välistä rajaa. Joki saa alkunsa Suomen Inarijärvestä ja virtaa koilliseen Paatsjokilaakson halki ja laskee Bøkfjordenvuonoon.

Paatsjoki virtaa Inarijärvestä koilliseen läpi rehevän Paatsjokilaakson ja laskee Bøkfjordenvuonoon Norjassa. Paatsjoki muodostaa 112 km Norjan ja Venäjän välisestä rajasta. Valuma-alue on 18 344 km2, josta suurin osa 70 % sijaitsee Suomessa, 25 % Venäjällä ja 5 % Norjassa. Paatsjokeen on rakennettu viisi venäläistä ja kaksi norjalaista vesivoimalaa. Voimalaitokset rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja se muutti joen uomaa ja virtaamaa hitaammaksi ja rauhallisemmaksi. Tämä on johtanut myös muihin muutoksiin, muun muassa kalojen vaellusmahdollisuuksien estymiseen ja kalaston muutoksiin. Vesistöön kohdistuu myös kuormitusta nikkeliteollisuudesta Venäjältä.

Vuoremajoki

Vuoremajoen valuma-alue on noin 240 km2. Joki virtaa rehevän laakson halki Varanginvuonoon ja on osa Norjan ja Venäjän välistä rajaa. Vesistöön kohdistuu myös kuormitusta nikkeliteollisuudesta Venäjältä. Vuoremajoki ei kuulu suomalais-norjalaisen rajavesistökomission toimialueeseen, mutta on Norjassa osana Paatsjoen vesienhoitoaluetta ja kansainvälistä vesienhoitoaluetta.

 

Báhčaveajitčázádat ovddasta 112 km ráji gaskal Norgga ja Ruošša ja álgá Suomas nuortadavvin ja čađa Báhčaveaileagi ja nohká Báhčaveaivuonas.

Báhčaveajitčázádat álgá Anárjogas Suomas ja golgá nuortadavvin šattolaš Báhčaveaileagi čađa ja nohká Báhčaveaivuonas. Báhčaveaijohka ovddasta 112 km ráji gaskal Norgga ja Ruošša. Njuoskkadatguovlu lea 18 344 km2, eanas oassi das, 70 % lea Suomas, 25 % Ruoššas ja 5 % Norggas. Leat vihtta ruošša ja guokte norgga čáhcefápmorusttega Báhčaveaijoga ráigge. Čáhcefápmorusttegat leat huksejuvvon 2. máilmmisoađi maŋŋel. Čáhcefápmomuddemat rievdadedje joga dovdomearkka ja johka šattai eambbo doažži, mii fas čuozai guliid goargŋumiidda ja guolleservodagaid oktiibidjamii. Ruošša bealde nihkkelindustriija nuoskkideapmi maiddái čuohcá johkii.

Vuorjánjohka

Vuorjánjoga njuoskkadatguovlu lea sullii 240 km2. Johka golgá Várjjatvutnii ja lea oassin norgga-ruošša rájis. Ruošša nihkkelindustriija nuoskkideapmi maiddái čuohcá johkii. Vuorjánjohka ii leat oassin norgga-suoma rádječázádatkommišuvnna mahdáhtaguovllus, muhto gullá Báhčaveadjitguvlui ja lea oassin nogga-suoma čáhceguovllus. 

Enaresjøen/ Inarijärvi
Enaresjøen/ Inarijärvi Foto: Frank M. Ingilæ.
Rester av bru i Pasvikelva/ Sillan jäänteitä Paatsjoessa
Rester av bru i Pasvikelva/ Sillan jäänteitä Paatsjoessa Foto: Jaqueline Randles.
Grense Jakobselv/ Vuoremijoki suistoa
Grense Jakobselv/ Vuoremijoki suistoa
Riksgrensen mot Russland i Grense Jakobselv/ Norjan ja Venäjän raja Vuoremijoessa
Riksgrensen mot Russland i Grense Jakobselv/ Norjan ja Venäjän raja Vuoremijoessa Foto: Frank M. Ingilæ.