Neiden - Näätämöjoki - Njávdán

Neidenvassdraget renner fra innsjøen Iijärvi i Finland og munner ut i Neidenfjorden i Norge. Kilden til Munkelva er i Finland og elva munner ut i Munkefjorden.

Neidenvassdraget renner fra innsjøen Iijärvi i Finland og munner ut i Neidenfjorden i Norge. Nedbørsfeltet til Neidenvassdraget er ca. 3000 km², med mesteparten ca. 80 % i Finland og resterende 20 % i Norge. De største sideelvene på norsk side er Gallutjohka (Gallokelva) og Nuortajohka. 

Munkelva har et nedbørsfelt på ca. 400 km², også den med kilden i Finland. Elva renner på norsk side gjennom en dal med bjørkeskog og myr. Munkefjorden danner et sammenhengende våtmarks- og gruntvannsområde til Neidenelvas delta, og er vernet som naturreservat bland annet for at det utgjør et viktig rasteområde for fugl.

Munkelva og Neidenelva er begge gode lakse- og sjøørretelver og er begge vernede vassdrag. Noen innsjøer i nedbørsfeltet ble regulert på 1950-tallet. Neidenvassdraget har en fisketrapp ved Skoltefossen.

 

Näätämö- ja Uutuajoki

Näätämöjoki virtaa Suomen Lapin Iijärvestä Norjaan ja laskee Neidenvuonoon Norjassa. Uutuajoen latvat sijaitsevat myös Suomessa ja joki laskee Munkkivuonoon Norjassa.

Näätämöjoen vesistö saa alkunsa Suomen Iijärvestä ja laskee Neidenvuonoon Norjassa. Vesistön valuma-alue on noin 3000 km², ja suurin osa, 80 %, sijaitsee Suomessa ja loput 20 % Norjassa. Suurimmat sivujoet ovat Norja puolella sijaitsevat Gallokjoki ja Nuortajohka.

Uutuajoen valuma-alue on noin 400 km², ja joki saa alkunsa myös Suomesta. Joki virtaa Norjan puolella läpi koivuisan laakson, jossa on suo- ja kosteikkoalueita. Munkkivuono muodostaa yhtenäisen kosteikko- ja matalanveden alueen yhdessä Näätämöjoen suistoalueen kanssa. Alue on linnuille tärkeä ruokailu- ja lepoalue. Suistoalue on suojeltu luonnonpuistona.

Uutuajoki ja Näätämöjoki ovat hyviä lohi- ja meritaimenjokia ja molemmat ovat Norjassa suojeltuja vesistöjä. Jotkut valuma-alueen järvistä ovat säännösteltyjä 1950-luvulta lähtien. Näätämöjoessa Kolttakönkäässä on kalaporras.

 

Njávdán- ja Uvdujohka

Njávdán-čázadat álgá Iijärvi jávrris Suomas ja nohká Njávdánjogas Norggas. Uvdujoga álgá Suomas ja nohká Uvduvuonas.

Njávdán-čázadat álgá Iijärvi jávrris Suomas ja nohká Njávdánjogas Norggas. Njávdán-čázádaga njuoskkadatguovlu lea sullii 3000 km², eanas oassi das, sullii 80 % proseanta lea Suomas ja loahppa 20 % lea Norggas. Stuorámus oalgejogat norgga bealde leat Gallutjohka (Gallokelva) ja Nuortajohka. 

Uvdujoga njuoskkadatguovlu lea sullii 400 km², dat maid álgá Suomas. Johka golgá norgga bealde leagi čađa gos lea soahkevuovdi ja jeaggi. Uvduvuotna lea oktilis njeašše- bodnečáhceguovlu  Njávdánjoga njálbmái, ja dat lea suddjejuvvon luonddumeahccin earret eará go dat lea dehálaš vuoiŋŋastanguovlu lottiide.

Uvdujohka ja Njávdánjohka leaba goappešagat buorit luossa- ja mearradápmotjogat ja goappešagat leaba suddjejuvvon čázádagat. Muhtun jávrrit njuoskkadatguovllus leat muddejuvvon 1950-logus. Njávdán-čázadagas lea guollegorkŋohat Geavŋŋis.